Onko Kimi kivi vai ilmapallo?

Ihmisten jakaminen kiviin ja ilmapalloihin on pelkistetty, mutta helposti ymmärrettävä tapa pohtia ihmisten temperamenttieroja. Kuvittele maassa köllöttävä kivi ja sen viereen tuulessa tempoileva, maahan narulla sidottu ilmapallo.

Kivi-ihminen on vakaa ja rauhallinen. Se ei vähästä liikahda. Kivi punnitsee asioita huolella, eikä näytä tunteitaan yhtä voimakkaasti kuin ilmapallo. Kivi tarvitsee omaa rauhaa. Hän työskentelee mieluummin itsenäisesti kuin ryhmässä. Kivi voi keskittyessään näyttää pelottavalta tai jopa vihaiselta, vaikka ei sellainen olisikaan.

Ilmapalloihmisestä näkee heti, kun jotakin innostavaa on näköpiirissä. Hänen puheensa pulppuaa valtoimenaan ja kädet käyvät. Ilmapallo saattaa syttyä innostukseensa nopeasti, mutta toisaalta hän voi pian vaihtaa innostuksen kohdetta. Hän saattaa kärsiä siitä, että häntä pidetään pinnallisena. Hänestä voi tuntua, ettei häntä oteta vakavasti. Myös ilmapallo voi olla syvällinen keveän ilmaisutapansa uumenissa.

Kivi ja ilmapallo voivat kokea yhtä suuren innostumisen tunteen, mutta he ilmaisevat sen eri tavalla. Kehonkielestä ei siis voi suoraan vetää johtopäätöksiä innostuneisuuden määrästä. Mietipä Kimi Räikköstä. Mahtaakohan hän olla innostunut autourheilusta ja pärjätä kovan lajin ehdottomalla huipulla, jos hän ei olisi innostunut? Miten Kimi innostuksensa näyttää? Moni hänen paikalleen haluava käsienheiluttaja-ilmapallo on saanut jäädä ihailemaan Kimin taitoja ja tyytyä alempiin sarjoihin.

Joskus kivi-ihminen tarvitsee aikaa, jotta hän voisi innostua uusista asioista. Kun kivi-ihminen innostuu, saattaa sen merkiksi sekunniksi nousta peukalo ja toinen suupieli. Ilmapallo on tässä vaiheessa jo päivittänyt Twitterin ja Facebookin sekä kuvannut itsestään kivan videon. Toisaalta some voi tarjota kivi-ihmiselle pakopaikan. Hänen ei tarvitse ottaa kontaktia toiseen ihmiseen, kun voi uppoutua älypuhelimen tarjontaan ja varmistaa, että kuulokkeet ovat tiukasti korvilla.

Temperamentti ei erottele ihmisiä hyviin ja huonoihin. Ihminen voi pärjätä työssään erinomaisesti riippumatta siitä, onko hän kivi tai ilmapallo tai jotakin siltä väliltä. Parisuhteessa elävien on hyvä tunnistaa kumppanin temperamentti, jotta kommunikaatio sujuisi paremmin. Molempien ei tarvitse olla samalla tavalla innostuvaa tyyppiä. Kun ymmärtää, miksi toinen reagoi eri tavalla kuin itse, väärintulkintojen ja -ymmärrysten määrä vähenee.

Ilmapalloinen esimies saattaa olla varsinainen kiusankappale koko työyhteisölle. Hän ei ymmärrä, miksi kaikki eivät heti innostu hänen uudesta ideastaan ja näytä innostustaan yhtä tulisesti kuin hän itse. Hän voi tulkita kivimäisempien työkavereidensa kehonkielen väärin ja syyttää heitä perusteettomasti laiskoiksi tai ilmapiirin latistajiksi.

Hän saattaa pahimmillaan muuttaa toiminnan suuntaa liki päivittäin, jolloin turvallisuuden tunnetta tuova johdonmukaisuus puuttuu. Hitaammin lämpiävät kivet eivät ymmärrä, mistä tänään olisi sopivaa olla innoissaan ja mikä työtehtävä olisi saatettava loppuun saakka. Ilmapallo-esimies ei puolestaan näe, että juuri he ovat työpaikan dieselvetureita, jotka lämpiävät hitaasti, mutta vievät asiat maaliin.

Ilmapallot intoilevat ryhmätöistä. Heillä on taito organisoida toimintaa ja saada muita mukaan. He seisovat heti kaasupolkimella. Sen sijaan kivet eivät aina ole ryhmätöistä mielissään, vaikka usein vauhtiin päästyään osallistuvat tehokkaasti. Kivi ei nauti ryhmätöiden alkajaisiksi ryhmäyttämisen nimissä tehtävistä hippaleikeistä. Hän haluaisi päästä toimeen ja saada tuloksia aikaiseksi. Kiveä tekemisen tulos motivoi enemmän kuin sen aikaansaamiseksi tarvittavat sosiaaliset suhteet. Tiedän peilistä, mistä puhun.

Kiven voi kuvitella työpaikan jarrumieheksi, joka huolehtii, että auto pysyy tiellä. Jonkun on hyvä huomata, että ei ole hyvä idea laittaa kaikkia tuotekehityspaukkuja äänekkäimmän osallistujan hetki sitten päähän pälkähtäneeseen ideaan. Kun ryhmätyö etenee, saattaa kivi olla ratkaisijan paikalla, kun ilmapallo on jo valuttanut kaiken energiansa alun leikkeihin ja ryhmätyön käynnistymiseen. Molempia siis tarvitaan työyhteisössä. Ilman ilmapalloja työpaikalla kommunikointi olisi niukempaa, ideointi vähäisempää ja työntekijöiden yhteiset askareet vähissä.

Sekä kivi että ilmapallo voivat molemmat olla sosiaalisesti lahjakkaita. Ilmapallo tarvitsee muita ihmisiä ympärilleen, mutta hän saattaa olla sosiaalisesti taitamaton. Hänen helium-maailmaansa ei välttämättä mahdu hienotunteisuutta eikä tilannetajua. Palkkaisitko sinä sosiaalisen vai sosiaalisesti lahjakkaan ihmisen sinulle töihin?

Mika Pesonen

Tekstin lähteenä on käytetty Minna Oulasmaan ja Mika Pesosen kirjaa ”Hehkua elämään – kuusi onnesi avainta” (Docendo 2016)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s